Abin ajatuksia nykymaailman ilmiöistä - Teksti somepersoonasta ja vaikutuksesta



27-vuotias somepersoona Sita Salminen on erittäin tervetullut tuulahdus perinteisen median ja
asenneilmapiirin keskellä. Hänen someuransa alkoi vuonna 2011 Starry Eyes -blogista ja on sittemmin
laajentunut monille alustoille. Salminen pitää esimerkiksi kahta YouTube-kanavaa, nimiltään Sita
Salminen ja ASMR Sita Sofia. Lisäksi Salminen tekee ystävänsä Veronica Verhon kanssa
huippusuosittua POKS-podcastia, jota voi kuunnella muun muassa Spotify-palvelussa. Länsimaissa on
nykyään valloillaan varsin kovat arvot; menestystä, saavutuksia, suorituksia ja ulkoista kauneutta
arvostetaan. Sita Salmisen suhtautuminen itseensä ja maailmaan on sen sijaan juuri sopiva
yhdistelmä lempeyttä ja yhteistä vastuuta tärkeistä asioista.

Salmiselle luontoarvot ovat tärkeitä, mikä näkyy myös hänen sisällössään. Nyky-yhteiskunnassa on
ikään kuin kaksi kilpailevaa näkemystä; toisaalta painotetaan ekologisuuden merkitystä ja kaikkien
vastuuta, toisaalta tavoitellaan jatkuvaa talouskasvua ja lietsotaan kulutushysteriaa. Salminen
kyseenalaistaa  länsimaiset toimintatavat, joita voisi provosoivasti kutsua jopa ahneiksi sekä
itsekkäiksi - hän puhuu esimerkiksi kasvissyönnin, lentämisen vähentämisen ja kestävän kuluttamisen
puolesta. Osa Salmisen suosiosta perustuukin varmasti siihen, että hän tarttuu ajankohtaisiin
aiheisiin ja näyttää esimerkkiä seuraajilleen, ketään kuitenkaan tuomitsematta.

Nyky-yhteiskunnan taloudellisia arvoja ihannoivalle asenneilmapiirille on tyypillistä myös
maksimaalisen tehokkuuden arvostaminen. Sita Salminen tekee toisella kanavallaan
ASMR-videoita. ASMR eli ‘’Autonomous Sensory Meridian Response’’ tarkoittaa autonomisia,
rauhoittavia aistielämyksiä. ASMR-videot ovat trendanneet jo monen vuoden ajan YouTubessa ja ne
sisältävät erilaisia kuulo- ja näköärsykkeitä, jotka auttavat joitakin ihmisiä esimerkiksi stressin,
ahdistuneisuuden ja unettomuuden kanssa. ASMR-videoillaan Salminen on puhunut paljon
esimerkiksi suorituskeskeisestä yhteiskunnastamme ja muistuttanut katselijoita siitä, että aina ei
tarvitse suorittaa ja myös lepo on tärkeää. Salmisen videoita katsellessa alkaakin usein miettimään,
aiheuttaako länsimainen tehokkuuden ja suoriutumisen arvostaminen enemmän pahoinvointia kuin
mitään muuta?

Salminen on kertonut avoimesti myös mielenterveysongelmistaan, kuten yläasteella alkaneesta
syömishäiriöstään, joka jatkui pitkälle aikuisuuteen. Länsimaissa menestys, onnellisuus ja haluttavuus
yhdistetään usein hoikkaan sekä urheilulliseen vartaloon, mikä tuo nuorille valtavasti paineita
esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Salminen kyseenalaistaakin mediassa rehottavaa
laihdutuskulttuuria ja puhuu kehopositiivisuuden puolesta; kaikenlaisilla vartaloilla on
oikeus olla olemassa ilman syrjintää. Omasta terveydestä huolehtiminen ja elämästä sekä ruoasta
nauttiminen eivät sulje toisiaan automaattisesti pois. Liiallinen itsensä piiskaaminen ja jatkuva tarve
‘’kehittää’’ itseään eivät aina välttämättä suinkaan edistä hyvinvointia.

Nyky-yhteiskunta asettaa ihmisille valtavasti paineita; pitäisi olla samaan aikaan menestyvä uraohjus,
elää mahdollisimman terveellisesti, olla timmissä kunnossa ja jostain löytää kiireetöntä aikaa
vielä läheisillekin. Myönnän itsekin olevani tunnollinen perfektionisti, jonka on vaikea antaa
itselleen lupa levätä ja pitää hauskaa. Salmisen videot ovat kuitenkin auttaneet minua ymmärtämään,
että on tärkeää huolehtia levosta ja palautumisesta ja ei ole heikkoutta olla itselleen armollinen.
Päinvastoin, se on ‘’just sitä vahvuutta’’, kuten Salminen asian ilmaisee. Välillä on ihan okei, jos
väsyttää eikä mikään kiinnosta. Kukaan ei ole täydellinen ja kaikki tekevät virheitä. Meidän
on tärkeä muistaa olla itsemme parhaita ystäviä ja suhtautua itseemme myötätuntoisesti, koska
yhteiskunta ei aina niin tee. Me kaikki olemme hyviä ja riittäviä juuri sellaisina kuin olemme.

Anonyymi

Camera Photos · Pexels · Free Stock Photos

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rehtorin onnittelupuhe uusille ylioppilaille sekä ylioppilaan puhe

Ylioppilasjuhla 29.8.2020

Hilpeä lukupäivä 80-luvun hengessä