Abin ajatuksia nykymaailman ilmiöistä - Nykyajan huolestuttava kulutuskulttuuri

Nykyajan huolestuttava kulutuskulttuuri 

Ilmastonmuutoksesta, sen seurauksista ja sen pysäyttämisestä puhutaan nykyään paljon. Kaikki tietävät,
että mikäli nykyisiä elintapoja ei muuteta, maapallo pian on mennyttä. Tästä huolimatta esimerkiksi
Youtubessa on muotia, että erilaiset vaikuttajat ostavat tai vastaanottavat kasoittain materiaa, jota he
eivät edes tarvitse. Tuotteita hankitaan joko pelkästään viihdytysmielessä todella edullisista aasialaisista
kaupoista tai sitten niitä otetaan vastaan järjettömiä määriä eri yrityksiltä. 

Esimerkiksi usein ekologisuudesta puhuva tubettaja Janne Naakka teki jouluna videon, jossa hän kertoo
ostavansa joka vuosi uudet joulukoristeet. Onneksi suurin osa joulukoristeista oli vihreitä, joten ne
näyttivät ekologisilta. Henny Harjusola taas teki videon, jossa hän kertoo saavansa yrityksiltä niin
paljon meikkituotteita lahjana, että hän joutuu heittämään monta säkillistä roskiin. Syy ei kuitenkaan
ollut hänen, sillä ei hän itse ostanut tuotteita. Vahingollisia kulutustottumuksia siis perustellaan mitä
typerimmillä väitteillä. Miten väri vaikuttaa tuotteen ekologisuuteen ja eikö turhista ilmaisista
tuotelahjoista tosiaan voi kieltäytyä? Ja mikäli jaksaisi nähdä vaivaa, tuotteista voitaisiin hankkiutua
eroon kestävämmilläkin keinoilla kuin vain heittämällä roskiin. 

Lisäksi Instagramissa vaikuttajan arvon ja uskottavuuden näyttää määrittävän vaatekaapin koko. Joka
kuvassa täytyy olla uusi asukokonaisuus, samaa vaatetta ei saa esiintyä kahdessa eri postauksessa.
Youtubestakin löytyy käsittämättömiä määriä ostostenesittelyvideoita, joissa ostetaan järkyttävä
määrä halpoja vaatteita, joita testataan vain videoilla ja heitetään sen jälkeen pois. Tuotteen
ekotehokkuus määräytyy sen perusteella, kuinka paljon tuotetta käytetään. Tällaisten kertakäyttöisten
tuotteiden ekotehokkuus on siis olematon, ne kuormittavat ympäristöä tuottamatta mitään hyötyä
kellekään. 

Harva vaikuttaja on varmaan edes perehtynyt kuluttamiensa tuotteiden ekologiseen selkäreppuun, eli
siihen, kuinka paljon luonnonvaroja tuotteen valmistaminen on oikeasti vaatinut. Monien halpojen
tuotteiden ekologinen selkäreppu on todella suuri, sillä niiden valmistamisessa ei ole käytetty aikaa tai
vaivaa ekologisiin menetelmiin. Lisäksi halpojen tuotteiden eettisyys on usein arveluttava. Se on
saatettu valmistaa lapsityövoimalla tai sitten aikuisilla työntekijöillä, joiden työstä saama korvaus on
todella epäoikeudenmukainen. Vaikka vaikuttajat olisivatkin perehtyneet näihin asioihin, he eivät
vaikuta välittävän niistä. 

Erityisen huolestuttavaa on, että näillä vaikuttajilla on yleensä suuri seuraajakunta, joka koostuu
suurimmaksi osaksi nuorista ja lapsista. He antavat sellaisen kuvan, että suuren materiamäärän
omistaminen on ihailtavaa ja turhan materian voi huoletta heittää menemään. Tällaisen esimerkin
näyttäminen ei todellakaan helpota nykyistä maailman tilannetta. Tietenkään ei ole vaikuttajien
vastuulla kasvattaa toisten lapsia, mutta olisi silti vastuullista tiedostaa, että monet nuoret ihailevat
heitä ja saattavat ottaa heistä mallia. 

Kulutustottumuksia ja maailman tilannetta on vaikeaa muuttaa ilmapiirissä, missä turha kuluttaminen
on hyväksyttävää ja jopa ihailtavaa. Siksi olisi toivottavaa, että vaikuttajat alkaisivat ottaa vastuuta
tekemisistään ja perehtyisivät tekojensa seurauksiin. Olisi myös hienoa, jos ihmiset oppisivat olemaan
sen verran kriittisiä, että he lopettaisivat antamasta huomiota tällaiselle ympäristölle vahingolliselle
sisällölle. 

Anonyymi